maanantai 30. joulukuuta 2013

Lataamossa

Olen nyt ollut joululomalla viikon verran ja voin sanoa, että meikäläisen akut on niin täyteen ladattu, ettei aikoihin. Unta kellon ympäri, makoilua ja lorvimista, syömistä ja jopa vähän treeniäkin. Siitä on mun lomani koostunut ja vaikka sain kotona eilen raivareita siitä, ettei tapahdu mitään, en sitten kuitenkaan jaksanut ajaa Kouvolaan asti tapaamaan ystäviäni.

Uuden vuoden lupauksia miettiessä kannattaa lukaista Tasapainossa-blogin Terhin kirjoitus. Kirjoitukseen pääset tästä. Jos et jaksa lukea kirjoitusta, voin paljastaa salaisuuden - oikotietä onneen ei ole! Babysteps ja oikeanlaisia valintoja, niillä pääsee Terhin mukaan jo pitkälle.

 
Pst. Tälläisillä valinnoilla ei varmaankaan pääse lähemmäs tavoitteita? Tai riippuu tietysti tavoitteista.

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Joulun lahjukset

Kuten taisin jo aiemmin mainita, olin ollut männä vuonna todella kiltti, mikäli paketteihin oli uskominen. (Onpas muuten ärsyttävää sanoa, että on ollut kiltti ja siksi saanut lahjoja. Varmasti on ollut paljon minuakin kiltimpiä, jotka ovat voineet jäädä tyystin ilman joululahjoja. Tästä eteenpäin en enää sano olleeni kiltti, vaan kiitän nöyrästi omia läheisiäni.)

Kiitos!









perjantai 27. joulukuuta 2013

Paul-serkun valot

Olen himoinnut jo muutamana talvena La Case de cousin Paul -valoja, mutta niin kovasti en ole niitä halunnut, että olisin viitsinyt tilata niitä netistä. Lontoon Camden Townissa eksyin ihastuttavaan putiikkiin, jossa myytiin ihania valoja - myös näitä Paul-serkkumaisia valoja! En siinä innostuksessani ymmärtänyt kaivaa kameraa repusta, mutta valoja oli kaikenlaisia: oli pyöreitä valoja ja erilaisia kukkaköynnöksiä lukuisissa eri väreissä.

 
Miellyttävä miesmyyjä kertoi, että hänen perheensä tekee lamput käsityönä luonnonmateriaaleista: puuvillalangasta ja kuivatuista kasvin lehdistä. Itse ostin meille kotiin valkoiset pallovalot. Myyjä laittoi pakettiin vielä adapterin, jotta valot toimivat myös täällä Suomen päässä. En olisi itse tätä innostuspäissäni edes tajunnut...

Iskeekö teihin?




torstai 26. joulukuuta 2013

Tapanin tunnelmia





Toivottavasti teidän joulu on mennyt yhtä leppoisasti kuin omani. Olimme aatonaattona kotonani Kouvolassa ja aattona ajoimme Haminaan. Kävipä siellä joulupukkikin. Olen ollut ilmeisesti äärimmäisen kiltti kuluneena vuonna, sillä sain ihania lahjoja. Kiitos vielä kaikille pukin apureille!



Olen ollut jouluna niin joutilaana, että eilen oli pakko päästä tekemään klo 21:n salitreeni ennen nukkumaanmenoa. Lepo on ihanaa, mutta liika on liikaa, lepoakin. Onneksi tuohon lähisalillemme pääsee avainkortilla näin joulunakin. Äsken tein juoksu-kävely-intervallitreenin merenrannassa ja miten hyvältä tuntuikaan päästää höyryjä ja vetää tilalle raikasta meri-ilmaa. Jos joskus muutamme pois täältä Kotkasta, jään ehdottomasti kaipaamaan merta ja meri-ilmaa. Kun sitä vetää keuhkoihinsa, tuntuu, että saa happiyliannostuksen.

Olemme siis vain olleet nyt kaksi päivää ja huomenna on päästävä ihmisten ilmoille tai sekoan tänne neljän seinän sisään. Alennusmyynnit houkuttelisivat, mutta toisaalta voisin tehdä uuden vuoden lupauksen nyt jo hieman etuajassa ja aloittaa säästämisen. Kukkaron nyörit siis supumpaan, niin sitä rahaa voisi jäädä joskus johonkin järkeväänkin.

Oletteko te miettineet lupausta uudelle vuodelle?

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Joulu on jo ovella

Meidän pieni perhe lähtee huomenna joulun viettoon Kouvolaan, mutta ajattelin tulla moikkaamaan teitä vielä tänne ennen kuin hiljennyn täysin jouluun. Perjantaina alkoi joululoma ja mikä olisikaan ollut parempi tapa juhlistaa sitä kuin kahden ystäväni valmistujaiset.


 
Olen ollut muuten tänä vuonna todella huono joululahjojen ostaja. Yleensä lahjat on ostettu jo hyvissä ajoin, mutta nyt olen vain panikoinut, mitä ostaisi ja rima kohoaa, mitä lähemmäs joulua mennään. Vihaan yli kaiken turhaa krääsää ja kaikkein kurjinta olisi ostaa jollekin lahja, joka päätyy kaapin perukoille. Se on paitsi rahan hukkaa, myös ympäristöä ja mieltä kuormittavaa.
 
Toisaalta, onnistuneen lahjan antaminen on yksi parhaista tunteista, mitä tiedän. Aina ei tietenkään lahjan ostaminen voi mennä nappiin, mutta jos tuntee lahjan saajan hyvin ja viitsii nähdä hieman vaivaa, ei lahja usein voi täysin metsäänkään mennä.
 
Lahjat eivät kuitenkaan omassa joulussani ole tärkeintä vaan yhdessäolo perheen kanssa. Olen onnekas, kun pääsen viettämään joulua kahdessa perheessä.
 
 
Joulukuusi on saanut upeita koristeita



Anopille askarreltu kukka-asetelma



 
 
Tunnelmallista joulua teille kaikille!
 
Anni

 

tiistai 17. joulukuuta 2013

Sincerely yours

Ystävälliset ihmiset, hyvä ruoka ja mitä mainioin seura tekivät Lontoon lomastani erityisen onnistuneen. Sorrun usein siihen, että kaupungissa x on nähtävä asiat z ja y. Onneksi kävimme viime Lontoon matkallamme kiertelemässä nähtävyyksiä niin, että nyt pystyimme kulkemaan sinne, mihin mieli teki. Tai jättää kulkematta. Toki piti ottaa viralliset turistikuvatkin Big Benin juurella.


Skål - loman alun kunniaksi










Matkaseura <3
 








 
 

Kaksi Katarinaa











En tee erillistä matkapostausta Lontoosta, koska se on lomakohteena varmasti monelle tuttu. Jos kaupungista on kysyttävää, vastailen niihin kyllä mielelläni sen mitä osaan. :-)

Reissun kohokohta (ystävien kanssa vietetyn ajan jälkeen) oli omalta osaltani Camden townissa vierailu. Camdeniin hurautti junalla reilussa kymmenessä minuutissa lähipysäkiltämme ja moisia markkinoita en ole eläissäni nähnyt. Se, mitä Camdenista ei löydy, sitä ei tarvitse. Kaikkea kivaa ostettavaa olisi siis ollut, mutta koska matkalaukku ja lomabudjetti olivat rajalliset, suurin osa näistä ihanuuksista jäi sinne. Meikäläisen matkalaukku oli muutenkin kolme kertaa isompi kuin kahden muun reissulaisen laukut, mutta silti täynnä (ja 20,4 kg neljän päivän reissun jälkeen, excuse me?) Jos muistan ja ennätän, voisin tehdä reissun ostoksista oman postauksen.

Camdenissa oli lisäksi ihania ruokakojuja, joissa (ainakin useimmissa) sai käydä maistelemassa ruokia ja päättää vasta sitten, mitä ottaa. Ei tarvinnut ostaa sikaa säkissä ja ainakin ne tortillat, jotka meidän porukkamme söi, olivat vertaansa vailla. Ja donitsit. ;-)

Tuntuu, kun matkasta olisi ikuisuus, vaikka palasimme kotiin vain reilu viikko sitten. Nopeasti arki ottaa vallan, vaikka reissun jälkeen olisikin levännyt mieli. Mutta onneksi kolmen työpäivän päästä starttaa puolentoista viikon joululoma. Yksi lomamissioni olisi löytää kadonnut treenimotivaatio, mutta uskon, että jouluherkkujen mättämisen jälkeen se löytyy melko nopeasti...

Millä mielellä te odotatte joulua? Ehdittekö lomailla vai kutsuuko työ?