Miehet asettavat naisia useammin määrällisiä tavoitteita: nostan penkistä x kiloa, painan kesäkuussa x kiloa, lasken rasvaprosenttini x:ään, juoksen kesäkuussa kymmenen kilometrin aikaan x. Melko usein nämä tavoitteet saavutetaankin. Onnistuminen on mitattavissa muutenkin kuin mutu-tuntumalla.
Itselläni on ollut ja on edelleen paljon tavoitteita, mutta miten ihmeessä voisin niitä koskaan edes saavuttaa, koska ne eivät ole konkreettisia. En usko, että koskaan olisin täysin tyytyväinen kroppaani, aina löytyy kehitettävää ja mielestäni näin pitääkin olla. Miten tämä ajatus täydellisestä vartalosta voisi minua sitten motivoida, koska samalla kuitenkin tiedän sen olevan mahdotonta? Jos asetan itselleni tavoitteen pudottaa viisi kiloa painoa, tämä tavoite onkin jo täysin realistista saavuttaa.
Viime syksynä asetin ensimmäisen kerran itselleni konkreettisia tavoitteita. Haaveilen edelleen jossain takaraivossa täydellisestä bikinivartalosta, mutta olen yrittänyt jaotella tämän täydellisen bikinivartalon eri osa-alueisiin, mitä se täydellisyys juuri omalla kohdallani tarkoittaa? Hiljalleen tätä tavoitetta kohti mennään ja kun tavoitteet on saavutettu, voi asettaa itselleen aina uuden tavoitteen, jota kohti pyrkiä. Askel askeleelta huomaan olevasi lähempänä sitä parempaa minää, vaikka välillä epätoivo iskeekin:
Millaisia tavoitteita te olette itsellenne asettaneet? Selkeät tavoitteet ohjaavat oikeaan suuntaan ja lähemmäksi määränpäätä. On vaikea lähteä suunnistamaankaan, jos välirasteja ei ole merkitty karttaan.
Jouduin pari vuotta kärsimään siitä, että minulle kerrottiin hyvin tarkasti siitä, että en näytä hyvältä, jos jossain oli ylimääräistä. Kun tämä helvetti oli osaltani ohi, tuntui vapaalta ja ajattelin, että NYT ei tartte enää kenenkään tulla sanomaan mistään ylimääräisistä kiloista ja syön JUST niin paljon kaikkea paskaa kun vaan huvittaa ;) nyt ollaan tilanteessa, että totesin sen riittävän ja haluan kasvaneet jenkkakahvat pienemmiksi. Siinä siis mun tavoite :D
VastaaPoistaLoistava tavoite ja mikä siitä tekee loistavaa on se, että se on SINUN päätöksesi ja tavoitteesi. Ei kenenkään muun.
PoistaVälillä katson hyvillä mielin taaksepäin ja olen tyytyväinen, että ihmiset, jotka saavat pahaa oloa aikaan, jäävät sinne menneeseen.
Ja tiäkkö..kaikista parasta on se, että ihmiset, jotka saavat pahaa oloa aikaan, ei varmasti tunne hyvää oloa oikeasti koskaan. Aina on jotain väärin, eikä olla tyytyväisiä elämään. Ja tässä vaiheessa voin olla vaan tyytyväinen kaikkiin ratkaisuihin, jotka ovat aiheuttaneet minulle näin hyvän olon :)
PoistaIhan mahtava kuulla! :-) Uskon siihen, että kaikella kurjuudellakin on tarkoituksensa. Osaa ainakin nauttia niistä onnellisista hetkistä, kun on niiden aika.
Poista