Minulla on kaksi vaihtoehtoa:
1. Voin ostaa uuden mekon ja luovuttaa tai
2. ottaa riskin ja yrittää tiivistyä sen verran, että mahdun kaapissa jo oleviin ja joista kovasti pidän.
Olen jo päätynyt vaihtoehtoon 2. Oikeastaan tuota vaihtoehtoa numero 1 ei pitäisi edes kirjoittaa julki, se ei ole vaihtoehto. Tällä hetkellä itsetuntoni on kuitenkin pohjamudissa ja hyväksyin kaapistani jo yhden varamekkovaihtoehdon. Kaikkein karmivin vaihtoehto numero 3 olisi se, että edellisenä iltana joudun vaatekauppaan puolijoukkuetelttaostoksille.
Mikään vippaskonsti ei tässä vaiheessa auta, vaikka jo vakavissani harkitsinkin kahdeksan viikon pussikeittodiettiä. Muistatteko, kun täällä paasasin pussikeittojen kaameuksista? Olen kuitenkin nyt niin liemessä, että kaikki vaihtoehdot pyörivät päässäni. Tämäkään asia ei vaadi muuta kuin päättäväisyyttä ja asioiden priorisointia. Kumpi minulle on tärkeämpää; hetkellinen nautinto vai pitkän tähtäimen tavoitteet? Tilanne huomioon ottaen ilmeisesti tuo ensimmäinen.
Onko siellä muita, jotka ovat heränneet kesäkuntopanikointiin liian myöhään?
Kuvituksena mielestäni mitä mainioimpia syitä olla kunnossa.
Kuvat: Reasons to be fit
Edit: Voinen vetää suoraan muutaman kohdan kesähaaveistani yli... :-( Miksi ruoka määrittää elämääni niin paljon?
Voi Anni! I so feel you! Ei mullakaan mahdu enää juuri mitkään mekot päälle, saati t-paidat :D mä marssin kauppaan ja kappas, saman kauppan, jonka mekot ei enää mahdu mun päälle, vaatteista mahtuu se sama koko! whoot?! :O kokoja on varmasti isonnettu. En aio siis mennä tähän lankaan. Oli kuitenkin PAKKO ostaa uusi mekko, koska viikossa ei tehty ihmeitä enää ;) Kuinka kauan sinulla on aikaa näihin kemuihin? Kyllähän siinä ehtii vaikka ja mitä! Katso tarkasti hiilarit ja rasvat. Ne on varmasti suurimmat rasvan muodostajat. Itsellä vatsa ja jenkkikset häviää nopeasti, kun suuhun ei mene yhden yhtä pullaa/karkkia. Mutta itsellä ei vaan näytä olevan tarpeeksi päättäväisyyttä asiaan :( sinulla kuitenkin on! Sitten kun ruoka-asiat on katsottu, jatkat sitä salia salia salia. Ja taas salia salia salia :) tietty se pyöräily on myös hyvää aerobista, kun laitat polkimet sauhuaman :) ja Sari voi sitten lisätä tähän loput tai korjata, jos olen väärässä ;)
VastaaPoistaHUOM, LIIAN PITKÄ KOMMENTTI, OSA 1:
Poistaaloin nauramaan, mutta kuolin lopulta yskääni, ihana jondai :D
luinko siis oikein rivien välistä, että aikaa olisi 8 viikkoa? olin ihan alkuun vähän epätoivoinen kun luulin, että pitäisi olla kunnossa parissa viikossa, mutta 8 viikkoa? helppo homma! mä en ole ehkä paras ihminen tähän laihdutushommaan, mutta sanoisin että pahin, mitä voit nyt tehdä on ottaa stressin asiasta (pakko laihtua pakko laihtua pakko laihtua montako sataa grammaa lähti eiliseen verrattuna pakko laihtua pakko pakko!) ja toisekseen tarvisit kunnon sotasuunnitelman, koska oikeesti tavote ilman suunnitelmaa on enemmänkin toive kuin tavoite.
tee joku edes suuntaa-antava suunnitelma sun ruokailuista, moneltako syöt ja mitä syöt ja oikeesti valmistaudu siihen. älä mieti, että mitäs sitä tänään söisi, mieti, että mitäs sitä huomenna tai ylihuomenna söisi. mun mielestä kesä (onko tää jo kesää?) on parasta aikaa toteuttaa tää, mieti vaikka mansikoita, ihanaa! ruokapäiväkirja toimi sulla, miksei siis suunnitelma? tee vaikka taulukko, johon saat ruksia joka ilta päivän, mikäli se on menny hyvin, liimaile itellesi tarroja kalenteriin jos oot onnistunut, oli se miten tyhmältä tuntuvaa tahansa, jos se toimii sulla niin sitten se kannattaa tehdä.
pahinta on ne ekat viikot, jos sulla on ruokailut edes sinnepäin mallillaan, niin hei ei se hienosäätö enää siihen päälle oo kovin mahdotonta, mutta jos sulla on ne ruokailut vähän niin ja näin (ja anni, sut tuntien tarkottaisin tällä ensinnäkin RUOKIEN SKIPPAAMISTA) niin sit se tuleekin olemaan hankalampi, mutta huom!, ei mahdoton juttu ;) mä uskon siihen teoriaan, että ihmisellä menee kolme viikkoa opetella uusi tapa, siispä, ekat kolme viikkoa tulee olemaan ne jäätävät pakottamisen ajat, siitä eteenpäin se tulee vaan helpottumaan päivä päivältä, viikko viikolta.
OSA 2:
Poistasovi ittesi kanssa, että mikä on ok, aiotko oikeasti elää 8 viikkoa ilman herkun herkkua? ei todellakaan mahdotonta, ihmiset tekee sitä kaiken aikaa, mutta toimiiko se sulla vai ootko kohtuusihmisiä? ei se yks jäätelö viikossa sitä sun projektia pilaa, mutta jos se lähtee siihen pipari päivässä ei haittane tai kuhan nyt on jotenkin sinnepäin tai mä oon syönyt jo viikon niin hyvin, että voisin PALKITA itseni tällä herkkumätöllä... ja herkuttelussakin voisi ottaa sen, että se on ennaltasuunniteltua, koska hei oikeesti, kellä muka tekee mieli niitä herkkuja jos on juuri syönyt ja sitä ennen syönyt kolme tuntia sitten? mulla se on ainakin täyttä nälkää ja harvemmimpa niitä herkkuja tulee mätettyä täyteen vatsaan, mä ainakin korvaan niillä aterioita (tai päivän kaikki ateriat) ja mätän tyhjään mahaan. ja anni... SYÖ HITAAMMIN!
jos oikeesti aiot mennä 8 viikkoa aika tiukalla dieetillä (ja huom, en tarkoita kirjaimellisesti dieettiä vaan oikeesti hyvää ruokavaliota), se tulee oikeesti olemaan aaaaika syvältä. eka päivä voi mennä huumassa, muutaman päivän päästä alkaa tuntumaan, että hei oikeesti, koko ajan pitää vaan olla syömässä tai suunnittelemassa seuraavaa ruokaa ja kaikki kattoo kieroon ja töihinkin pitää varata kymmenen eri muovirasiaa ja kaupasta pitää raahata mielettömästi ruokaa ja hei oikeesti, en vaan jaksa, kyllä mä osaan, kehitän aamulla sitten jotain nopeasti suuhun. taai aa no meillä on kokous, no ei voi minkään, syön vaikka sitten jälkeen jos ehdin tai sitten vaikka vasta kotona... se helpottaa oikeasti vasta sitten kun siihen tottuu, mutta sitä ennen se on vaan painettava ilman omia selittelyjä tai tekosyitä.
eli ihan kauheesti negatiivisia asioita! mut tiiätkö, mikä on sun puolella? sulla on joku erittäin konkreettinen tavoite, mihin sä pyrit ja sen lisäksi vielä erittäin hyvä ajallinen tavoite. joku -5 tai -10 kiloa tai parempi elämänlaatu tai upee kroppa voi olla hyvä motivaattori, mutta harvoimpa se ajaa ihmistä päivästä toiseen. pieni välitavoite kuten se, että mahdun tähän mekkoon 8 viikon päästä kuulostaa paljon motivoivammalta kun mietitään oikeesti tätä päivää, huomista, ylihuomista, viikon päästä, kuukauden päästä. 8 viikon projekti tuntuu paljon helpommalta kuin puolen vuoden tai vuoden projekti.
OSA 3:
Poistasitten hei vielä se, mikä määrittää sen, että onnistutko ees ekana päivänä tai (mikä tärkeintä) ekassa houkutuksessa: ASENNE! älä mieti sitä pahana, kauhee pakkopullaprojekti, joudun laikkarille kun en mahu mekkoon ja nyt en voi syödä sitä ja tätä ja tota ja en voi mennä ravintolaan ja ei voi juoda sidukkaa ja käydä terassilla ja kaikki aika menee tähän, TYHMÄÄ. mieti sitä ihan toisesta näkökulmasta, eikä, vihdoinkin mä löysin loistavan tavoitteen, teen tästä itelleni projektin, mikä tulee olemaan number 1 asia mun elämässä seuraavat 8 viikkoa. töistä myöhästyminen vai eväät? ha, helppo! terassille kaverin kanssa, jota en ole nähnyt vuoteen? no totta kai, mut älä sit ihmettele, ku juon vaan kaks lasia vettä, mä tulin kattomaan sua, en tätä siideripulloa.
anna sen koko projektin täyttää sut, mieti itteäs sellasena ihmisenä, minkälainen haluat olla. päätä, että nouset aamulla heti kellon soidessa ylös, syö hyvin ja syödessäs mieti, teetkö hyvää vai hallaa kropalles, päätä että oot energinen, löhöä sohvalla ja pistä aivot narikkaan kun katot telkkarista suokkariohjelmaas, lähe lenkille ja juokse jos huvittaa, kävele jos se on kivempaa, mee salille ja leiki pallolla, haasta, opettele seisomaan käsilläs, hyppää narua, käy golfaamassa, heitä mölkkyä, whatever, maailmassa on varmaan ziljoona erilaista aktiviteettia, jos joku ei nappaa niin tee jotain toista.
syö hyvin, lähe liikkeelle, lepää, rentoudu, tee hyvää kropalles ja mieti joka päivä sitä hetkeä, kun valmistaudut niihin juhliin ja heität sen mekon päälles. ei se oo mitään rakettitiedettä, se on erittäin yksinkertaista, vaikeen siitä vaan tekee se, että kaikkea ei voi saada ja ihmiset ei edes jaksa yrittää kunnolla. ja hei jos et siihen itekses pysty, niin tiedät, mistä löytyy erittäin tiukkapipoinen koutsi, mä ottaisin erittäin mielelläni sut projektikseni nyt kun en ite pysty tekemään mitään (;
ps. kaikki yllämainitut asiat on huudeltu täysin norsunluutornista, mutta se onkin mun elämä, ei sun (;
pps. sori romaani!
Mä en kestä, ootte ihan mahtavia! Oon töissä ja liikutuin Sari sun viestistä, ihanaa, että haluat olla tsemppaamalla mukana tässä. Ja sun kommenteissa oli niin paljon mahtavia pointteja ja voin ilokseni kertoa, että KEITIN ITSELLENI TÄNÄÄN AAMUPUURON ENNEN TÖIHINLÄHTÖÄ JA SÖIN SEN OMASSA KODISSANI. Töihin päästyäni nappasin pöydältä eväsbanaanin ja pähkinöitä. Katsotaan, mitä lounaaksi uppoaa. Oon innoissani! <3 Halauksia ja KIITOS!
Poistakuulostaa aivan mahtavalta!! keep us posted, 8 viikossa mekkokuntoon kuulostaa mielenkiintoselta projektilta ja ois kiva jos päivittäisit siitä tiuhaan tahtiin blogissas ;)
PoistaNo olisin vähintään sen sulle velkaa :-) We'll see.
PoistaOu jes, tästä tulikin hyvä vastauslista :D Tsemppiä Anni! Postaile mansikoista ja ihanista kasviksista grillissä ;) niin ja muista, kala on ääälyttömän hyvää varsinkin kesällä ja varsinkin itse savustettuna/grillattuna nyyteissä tms. :) ei tarvii juuri mistään muusta karkista ja sipseistä luopua, kun haluaa tulosta aikaan. Luontoäiti on keksinyt niin paljon ihania marjoja,hedelmiä,kasviksia yms. joiden avulla pahinkin herkkunälkä katoaa. Niin ja lasillinen punaviiniä lauantai-iltana ei ole ollenkaan huono ;)
Poista