Koomassa

Tänään havahduin työpäivän jälkeen siihen, että olen totaalisen koomassa. Olen koomaillut nyt jo muutaman päivän ja kaikkien hehkuttamat helteetkin ovat menneet minulta ohi suun. Olen kulkenut kiltisti töihin, istunut ensin ilmastoidussa autossa ja myöhemmin ilmastoidussa toimistossa. Kun työpäivä on ohi, kiroan hetken tulikuumaa autoa, kunnes ilmastointi helpottaa oloani. Kotimme kivitalossa on sopivan viileä, ikkunoita on kiva pitää auki, kun siitä tulee niin kesäinen olo. Olin tänään kotona melko myöhään, mutta päätin, että ulos on päästävä. Pakkasin viltit ja pyyhkeet koriin ja lähdimme läheiselle mattolaiturille nauttimaan ilta-auringosta. Mattolaiturilla sain hirveän matonpesuvimman ja Jussi ei loputtomasta marinasta huolimatta suostunut hakemaan mattoja kotoa. En malta odottaa, että pääsen kesälomallani koko päiväksi mattolaiturille matonpesupuuhin! (Olenko sekaisin?)

Sain juhannuksena flunssan ja nyt pitäisi malttaa pysytellä kotona. Liikunnat ovat siis jääneet olemattomiin ja nyt pitäisikin kiinnittää syömiseen entistä tarkemmin huomiota. Mekkoprojekti elää edelleen, mutta tulokset ovat olleet laihahkoja. Jotain muutosta on tietenkin tapahtunut, mutta kaltaiselleni mulle-kaikki-nyt-ja-mieluiten-heti ei tämmöinen hidas tempo motivoi. Hiljaa hyvä tulee, toivon.

Loppuviikon aseeni flunssaa vastaan: C-vitamiinia purkista ja kypsyvistä marjoista - eiköhän tämä tauti niillä selätetä.

Alla vielä kuvia juhannuspäivältä. Rakastuin kuvassa näkyvään asuun palavasti ja samainen asu nököttää tuolin selkänojalla odotellen huomista työpäivää.

 

No se superkuu!

Ihanaa ja aurinkoista viikkoa,
Anni