Edellisessä postauksessa uhosin, että aion lomalla levätä ja kerätä tunteja univelkapankkiin syksyä varten. Pah, lepääminen on täysin yliarvostettua.
Kello herätti minut tänään klo 7 ja klo 7.30 istuin jo spinningpyörän päällä. Tunti ei kestänyt onneksi 30 minuuttia kauempaa, mutta riitti herättämään minut. Pikaisen kuntopiirin ja suihkun jälkeen kirmasin torille todetakseni, että mansikat ovat täällä Kotkassa aivan riistohintaisia. Okei, nyt joku hesaalainen voi päteä tähän helsinkiläisten mansikoiden hinnoista, mutta en voi ymmärtää: Kouvolassa KAKSI laatikkoa mansikoita maksoi 38 euroa, täällä YKSI laatikko 35 euroa. Mansikat olivat pieniä papanoita, mutta hyviä sentään. Onneksi sain apurin perkaamaan laatikkoa ja homma oli ohi sukkelasti.
Tarkoituksena oli lähteä tänään Porvooseen rannikolle veneilemään, mutta emme sitten jaksaneetkaan lähteä ajelemaan, vaan päätimme jäädä Kotkaan rannalle. Rannalla vierähti koko päivä kirjaa lukien ja aurinkoa (ja pilviä?) paistatellen. Tämä on minulle lomaa parhaimmillaan!
Kotimatkalla "piipahdimme" vielä anoppilassa, jossa hurahtikin sitten useampi tunti. Vatsat pinkeinä suuntasimme takaisin kotiin ja otin tuossa kevyet päiväunet klo 20-21.30. Liiallinen tehokkuus näköjään kostautuu, mutta eikö lomalla saa tehdä juuri niitä asioita, joista nauttii. Siksi kello herättää minut huomennakin klo 7. Tai ehkä vasta 7.30.
Seuraavat päivät vietänkin Helsingissä ystäviä tavaten - en malta odottaa!
Ihania kesäpäiviä,
lomalainen


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti