Taltuta sokeririippuvuus

Ystäväni vinkkasi minulle mielenkiintoisesta nettiartikkelista liittyen sokeririippuvuuteen. Artikkeli löytyy täältä. Juttu ei sinänsä sisällä mitään uutta tietoa, mutta tämä herätys tulee nyt taas oikeaan aikaan. Ajatukset eivät siis ole omiani vaan poimittu suoraan artikkelista.

Niille, jotka eivät jaksa lukea artikkelia kokonaan, artikkeli lyhyesti:

- Sokeri on hiilihydraattia.
- Hiilihydraateista käytetään yleisnimitystä sokerit ja ne jaetaan kolmeen ryhmään; sokereihin, tärkkelykseen ja ravintokuituun.
- Hiilari ravintokuidun muodossa on hyvästä.
- Hyvä, pehmeä rasva on hyvästä.
- Proteiini on hyvästä.
= Normaali ruokavalio on hyvästä. (Mikä on kenellekin normaalia?)
- Lainaan tämän, koska en itse osannut sanoa sitä lyhyemmin:

Hiilihydraatteja ei kannata syödä isoja määriä kerrallaan. Paketillinen leipää, kattilallinen makaronia tai jättipussi karkkia yhdeltä istumalta on takuuvarma keino saada itsensä "sokerihumalaan" - ja sitä seuraavaan "krapulaan" eli oloon, jossa väsyttää, ärsyttää ja turvottaa. Insuliinin avulla ylimääräiset hiilihydraatit muuttuvat rasvaksi vyötärölle.

No aijaa??

 

- Nykyisin käytettävä suuri sokerimäärä ei ole normaalia ihmiskeholle, mutta yksilöllisiä vaihteluita toki on - toiset sietävät sokeria suuriakin määriä. Itse en.
- Taas lainaus:

Sokeri on eräänlainen huume, josta eroon pääseminen ei ole helppoa vaan vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja kykyä ottaa opikseen virheistään. Repsahdukset ovat osa oppimisprosessia, vaikka ne kestäisivät viikkoja tai jopa kuukausia. Kerran repsahdettuaan osaa kenties seuraavalla kerralla välttää tilanteen, joka repsahtamiselle altistaa.

Onko siellä muita sokerihiiriä? Olen itse aina kehuskellut olevani niitä ihmisiä, jotka eivät ole SOKERIN perään. Samaan aikaan mottoni kuuluu: "Kappas, lempiruokaani hiilaria". Eli minäkin olen todellinen sokerihiiri, sillä hiilari on sokeria ja syömäni hiilarit eivät todellakaan kuulu tuohon ravintokuidut-luokkaan.

Kuten olen täälläkin maininnut, olen yrittänyt syksystä asti siistiä ruokavaliotani ja olen siinä osittain onnistunutkin. Silti repsahduksia tulee viikoittain ja saa tullakin - silloin taas muistan, miten kurja olo moskaruuasta tulee.

Tsemppiä meille tähän ikuisuusprojektiin ja ruokakaapin siivoustalkoisiin! Käytin sanaa me, koska tiedän meitä olevan myös siellä ruudun toisella puolella.

 

Anni