Drinking coffee with your mother. Am I getting closer?

Viikonloppu on mennyt yhdessä hujauksessa. Olin eilen Lahdessa moikkaamassa ystävääni ja taisimme olla ainoat ihmiset koko kaupungissa, joita Salpausselän kisat eivät kiinnostaneet. Tai olisi ehkä jopa kiinnostanut, mutta viimekertaisesta tapaamisesta oli ehtinyt hurahtaa liki puoli vuotta. Aika kului siis huomaamatta kuulumisia vaihtaessa ja hyvän ruuan parissa. Seuraavat treffit sovimme Korkeasaareen kesällä.

Minulla on useita ystäviä, joiden kanssa näemme harvoin. Puoli vuotta viime tapaamisesta kuulostaa ikuisuudelta, ja sitä se onkin. Puolessa vuodessa on tapahtunut paljon, mutta silti tavatessa tuntuu, kuin olisimme nähneet eilen. Tapaamiset näiden ihmisten kanssa antavat paljon ja joka kerta riemastun suunnattomasti, kun tajuan, että tosiystävät pysyvät, vaikka vesi Kymijoessa ehtisi välillä jäätyäkin. Ystävyys ei jäädy.

<3

Junamatkalla Lahdesta Kouvolaan pääsin istumaan Helsingistä tulleen ystäväni viereen ja jatkoimme iltaa Forever-kutsujen parissa Kouvolassa. Palaan näihin Foreverin aloe vera -tuotteisiin vielä uudelleen ja nämä tulevat varmasti tässä kevään aikana tutummaksi. :-)

Olin ostanut kuohuvaa suuremmallekin seurueelle, mutta päädyimme ystäväni kanssa kumoamaan pullon kaksistaan. Maailma parantui ja sydän keveni.

Alla oleva kuva ei liity eiliseen, mutta kuohuvaan kuitenkin.

Tänään olo ei enää ollutkaan niin kevyt, sillä kuohuviinin turruttama pää tuntui hyvin raskaalta. Lähdin päiväjunalla kotia kohti ja asemalta lähdimme Jussin koti"kaupunkiin" Haminaan. Nostin alhaiset verensokerini pilviin suklaakonvehdeilla ja päivä jatkui enemmän ja vähemmän syömisen merkeissä. Istun tällä hetkellä kotona ja poden pientä syyllisyyttä laiminlyödystä ruokailusta. Onneksi huomenna on taas lempipäiväni maanantai, jolloin voi aina aloittaa alusta.

Leppoisaa sunnuntai-iltaa ja voimia alkavaan viikkoon!