Retriitillä

Tänä viikonloppuna olen leikkinyt olevani retriitillä. Olen ollut omassa seurassani (some-maailmaa ei lasketa), vailla mitään erityisen järkevää tekemistä.
Tekee välillä ihan hyvääkin olla yksin, mutta kyllä mun mielenterveys olisi koetuksella, jos ei olisi yhtään ihmiskontaktia vaikkapa viikkoon.
Jussi on tehnyt tällä viikolla töitä aamusta yöhön ja käynyt kotona ainoastaan nukkumassa. Minulla olisi siis nyt aikaa tehdä vaikka mitä ja vielä parhaassa mahdollisessa seurassa (siis itseni kanssa). Mitä sitten olen tehnyt? No en juuri mitään. Olen tehnyt kotitöitäkin tänään niin verkkaisesti, että olen tuntenut itseni vähintään isoäidiksi. Yhden kotityön jälkeen on pakko aina levätä "hetkinen". Vasta sitten, kun kaikki lempiblogini oli selattu useaan otteeseen läpi, oli aika tarttua seuraavaan hommaan. Syytän tästä voimattomuudesta osittain eilistä salitreeniä, joka taas muistutti nöyryydestä. Jos et ole käynyt, et selviä ilman lihallista rangaistusta.

 

On ollut ihana lukea suosikkiblogeja oikein ajan kanssa. Tilasin aikaisemmin useampaakin aikakauslehteä, koska niiden lukeminen oli ja on omaa aikaa parhaimmillaan. Nyt lehtien tilaaminen on jäänyt ja blogit ovat syrjäyttäneet perinteiset lehdet. On kiva tunne, kun kiireisen viikon jälkeen ehtii koneen ääreen kunnolla ja lukee kaikki viikon aikana tulleet postaukset.
Mutta voi sitä kurjuutta, kun olen kolunnut kaikki suosikkiblogit moneen kertaan läpi ja se säälittävä tunne valtaa minut - miksi bloggaajat kuluttaisivat upeaa lauantaipäivää koneen ääressä postaamassa minulle yhtään mitään.

Tähänastinen viikonloppuni voi kuulostaa säälittävältä, mutta sitä se ei itse asiassa ole ollut. Viikonloppuun on kuulunut treeniä, verenluovutusta, leipomista, ruuanlaittoa, siivoamista ja muita kotitöitä. Äsken tulin kotiin päiväkävelyltä (hello grandma) ja puhtaat pyykit ovat eilisestä asti odottaneet kiltisti pinossa silittäjää. Ehkä seuraavaksi on niiden vuoro.

Elättelen toiveita, että saisin mieheni illalliseksi kotiin. Viini on kylmässä ja tarvikkeet avokadopastaan odottavat kaapissa.
Mä näen kyllä, miten tää ilta päättyy. Meikäläinen vetää viinin omaan napaan ja syö tyhjässä asunnossa kylmää pastaa, kun työvuoro taas venähtää. No, toivossa on hyvä elää.

Miten teidän viikonloppu on sujunut?
Mun "lepohetkeni" koneen äärellä on päättynyt ja laitan kodin kuntoon, kun on vielä valoisaa. Sitten voi sytyttää kynttilät ja nauttia syysillasta. Ja avata sen viinipullon.

<3