Haasteet romukoppaan

Ystäväni Sari kysyi edelliseen postaukseeni liittyen, mitä tein viiden viikon ajan eri tavalla ja tärkeimpänä: mitäs nyt?

Olen nyt osallistunut kahdesti näihin julkisiin haasteisiin. Tällä hetkellä koko haaste-sana ällöttää minua. On helpohkoa olla x viikkoa tekemättä jotain ja tehdä asiaa y sen sijaan, mutta se, miten nämä toiminnot saadaan rutiiniksi, onkin tämän koko homman juju. En ole itse kokenut valaistumista näiden kahden haasteen aikana, koska totuuden nimissä; näiden "haasteiden" aikana se todellinen haaste on ollut minimaalista.

Luulen, että omalla kohdallani tämä lihattomampi lokakuu oli osasyyllinen projektissa onnistumiseen. Olen lihansyöjä ja varsin vihreä kasvisruokien kokkailija. Vaikka kasvisruoka ei automaattisesti ole kevyttä, mielikuvituksettomana minänä miellän sen helposti salaateiksi ja kasvissosekeitoiksi. (Kasvisruokien reseptejä on miljoonia, mutta kun jonkun pitäisi ne ensin kaivaa sieltä netin kätköistä ;-)) Joka tapauksessa, näinä kasvisruokapäivinä huomaamattani kevensin omaa ruokavalioani. Jos kasvisruokapäiviä oli viikossa kaksi ja viisi päivää viikosta söin entiseen tapaan, merkitsee se minun matematiikalla miinus-kaloreita viikossa.

Koska teen istumatyötä ja istun tämän lisäksi vielä päivittäin autossa pari tuntia, ei päivän kaloritarpeeni oli häävi. Kehonkoostumusmittauksen mukaan päivittäinen, peruaineenvaihduntaan kuluva kalorimäärä oli reilu 1400. Lyhyet siirtymät ja kevyet päivittäiset askareet eivät tätä kulutusta nosta pilviin.

Mutta mitäs nyt sitten? Jatkan nautiskelevaa elämäntapaani, nautin liikunnasta ja hyvästä ruuasta. Ehkä hieman useammin kasvispainotteisesta.